Lempeä,ystävällinen, uskollinen ja aina valmis toimimaan.
Siinäpä kultaisen perusluonne ja olemus tiivistettynä yhteen lauseeseen. Mutta koska nykypäivän kultainen on hyvin paljon kaikkea muutakin, alempana hieman pidempi yhteenveto.
Kultainennoutaja on alunperin lähtöisin englannista, missä se on jalostettu noutavaksi metsästyskoiraksi, jolla on voimakas noutovietti, korkea miellyttämisenhalu, älykkyys ja ystävällisyys. Edellämainittujen ominaisuuksien ansiosta kultsuista tuli nopeasti myös erittäin suosittuja seura- ja perhekoiria metsästyskäytön rinnalla.
Nykypäivän kultaiset ovat kaikkialla maailmassa jakautuneet voimakkaasti käyttö- ja näyttölinjaisiin koiriin, ja näiden kahden linjan väliin mahtuu vielä ns. sekalinjaiset joiden sukutauluissa löytyy koiria molemmista linjoista. Meillä kasvavat kultaiset ovat joko puhtaasti näyttelylinjaisia tai sekalinjaisia, eivät käyttölinjaisia ja seuraava kuvaus luonteesta ja rodusta ylipäätään pohjautuu näyttely-ja sekalinjaisiin koiriin.
Luonteeltaan kultsut ovat tänäkin päivänä yhtä sosiaalisia, iloisia, miellyttämisenhaluisia ja ystävällisiä kuin esi-isät historiassaan. Ne ovat myös edelleen monipuolisia harrastuskoiria, joista saa kaverin halutessaan mitä moninaisimpiin harrastuksiin.
Suosittuja harrastuksia kultaisilla ovat mm. näyttelyt, toko, rally-toko, agility, nose work, taipparit eli rodunomaiset taipumuskokeet ja siihen liittyvät muut metsälajit kuten jäljestys.
Virallisempien lajien lisäksi kultapossut, kuten heitä meillä kaikella rakkaudella nimitetään, ovat innolla mukana kaikissa ihan arkisissa askareissa. Olitpa sitten hakemassa postia laatikosta, halkoja liiteristä tai tyhjentämässä pyykkejä koneesta, ovat kultapossut valmiina auttamaan ja osallistumaan. Niille ei ole niin suurta väliä mitä tehdään, kunhan tehdään yhdessä ja saavat osallistua.
Kultsujen mielipuuhaa on edelleen tänäkin päivänä noutaminen ja tavaroiden kanniskelu suussa. Tähän liittyen koiralle on helppo opettaa monia arjen asioita, joihin se voi osallistua ja saa samalla toteuttaa luontaisia taipumuksiaan. Vaikka noutajat ovat tänä päivänä monessa perheessä vain ”perhekoirina” eikä niitä käytettäisikään käytännön metsästykseen tai harrastettaisi tavoitteellisesti mitään lajia, vaativat ne silti säännöllistä reipasta liikuntaa ja aivojumppaa ollakseen tyytyväisiä.
Kultsut on yleensä historiasta ja käyttötarkoituksesta johtuen helppo opettaa olemaan vapaana, sillä ne pysyvät luonnollisesti lähellä omistajaansa. Parasta ja mieluisinta liikuntaa onkin vapaana tehtävät metsälenkit ja kesällä tietysti myös uiminen on monen kultsun lempipuuhaa.
Kooltaan kultainen on keskikokoinen koira, säkäkorkeus on sukupuolesta riippuen 51-61cm narttujen ollessa pienempiä ja urosten kookkaampia. Ulkomuoto on liioittelematon ja sopusuhtainen, samoin liikkuminen. Turkki on laineikasta ja pohjavilla hylkii vettä ja pitää koiran lämpimänä kylmemmilläkin keleillä.
Turkki vaatii säännöllistä hoitoa, mutta ei se mitenkään ylivoimaisen työläs ole. Karvanlähtöaikaan pohjavillaa saa harjata ja muutaman kerran vuodessa koira tulee myös pestä ja sen jälkeen trimmata, vaikkei näyttelyissä kävisikään, trimmi on koiran oman hyvinvoinnin vuoksi tärkeä. Trimmissä siistitään kaulus, korvat, häntä ja tassukarvat. Trimmattuna turkki on myös huomattavasti helppohoitoisempi kuin hoitamaton karva. Trimmaaminen on helppoa opetella myös itse, kun vain hankkii siihen sopivat kunnon välineet, tai jos se ei innosta, löytyy nykyään jo paljon turkinhoitopaikkoja joissa koiran voi käyttää turkinhuollossa.
Koska rotu on suosittu (v.2023 suomessa toiseksi eniten rekisteröity rotu), on sitä myös tutkittu paljon terveyden osalta ja myös löydetty monenlaisia perinnöllisiä sairauksia. Yleisimpinä voisi mainita luustoon liittyvät ongelmat, silmäsairaudet, erilaiset kasvainsairaudet, allergiat ja iktyoosin. Moneen vaivaan on onneksi olemassa jo geenitestejä joilla niitä voidaan jalostuksesta pois sulkea, ja vaikka kaikkien todettujen sairauksien lista saattaa kuulostaa pitkältä, elää suurin osa valtavasta populaatiosta silti tervettä peruskoiran elämää.
Mielestämme kultainen sopii parhaiten ihmisille ja kotiin, jossa sille on oikeasti aikaa niin pentuaikana kuin koiran aikuistuttuakin. Kultsu on pentuna hyvinkin vilkas ja toimintaa ja koulutusta vaativa, mutta yhtälailla kasvettuaankin kaipaa kunnolla liikuntaa ja virikkeitä sekä ennenkaikkea seuraa. Myös kamman ja harjan tulee pysyä kädessä ja hyväksyä se, että karvaa löytyy kotoa riippumatta siitä, kuinka innokkaasti koiraa harjaa. Kultainen palkitsee oman ihmisensä pyytettömällä rakkaudella ja uskollisuudella. Kun kultapossun on kerran saanut koulutettua ja se asiat osaa, se myös muistaa ne lopunikäänsä, toisin kuin vaikka mittelit jotka kokeilevat säännöllisin välein voisiko sovittuja rajoja kenties vähän venyttää.